Myyriä voi luonnehtia Suomen luonnon rattaina, jotka pyörittävät luonnon omaa ekosysteemiä. Lajitovereidensa tavoin hankemyyrä on järjestöjen ekosysteemiä pyörittävä multitalentti, joka varmistaa järjestöjen olemassaolon huomaamalla yhteiskunnassa olevat epäkohdat, asettumalla heikommassa asemassa olevien äänitorveksi ja luomalla heille uusia innovatiivisia toimintamuotoja sekä hankkimalla järjestölle myönteisiä rahoituspäätöksiä.
Hankemyyrä esitti kysymyksen, minkälainen merkitys moninaisuuden edistämisellä on järjestötyössä ja huomasi äkkiä kaivautuneensa syvälle eettisiin pohdintoihin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan keskiössä on vaikuttaa yhteiskuntaamme niin, että kaikkien ihmisryhmien oikeudet toteutuvat. Tätä tehdään esimerkiksi tunnistamalla yhdenvertaisuutta estäviä ja tukevia rakenteita sekä toimintatapoja. Monimuotoisuutta edistetään myös vaikuttamalla asenteisiin sekä lisäämällä ihmisten osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Kuitenkin myös järjestöissä ihmiset voivat joutua kohtaamaan syrjintää tai ennakkoluuloja. Erityisesti henkilöt, joiden kohdalla monet tekijät vaikuttavat samanaikaisesti ja hän asemoituu yhteiskunnallisissa valtasuhteissa ulkokehälle, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset ihmiset asemoituvat yhteiskunnallisissa valtasuhteissa ulkokehälle ja heillä voi olla myös muita haavoittavia tekijöitä. Järjestöbarometrin (SOSTE 2024) mukaan noin neljä viidestä (78 %) valtakunnallisesta sosiaali- ja terveysjärjestöstä tavoittaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Tyypillisimmin maahanmuuttajataustaiset ihmiset käyttävät yhdistysten tarjoamaa apua, tukea ja tietoa. Näin kertoo hieman yli puolet (52 %) järjestöistä. Kolmanneksessa järjestöistä on maahanmuuttajataustaisia ihmisiä jäseninä (32 %) tai vapaaehtoisina (33 %). Palkkatyösuhteessa maahanmuuttajataustaisia on runsaalla neljäsosalla (28 %) valtakunnallisista sote-järjestöistä. Luottamustoimiin maahanmuuttajataustaiset ihmiset osallistuvat selvästi harvemmin (vain 10 %). Kuitenkin 98 % järjestöistä haluaa lisää maahanmuuttajia toimintaansa. Tähän toiveeseen hankemyyrällä on selvä vastaus: Järjestöjen on syytä avoimesti tarkastella, miten omassa toiminnassa toteutuvat yhdenvertaiset rakenteet ja toimintatavat.
Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten ryhmänjohtajien Kiltapäivien teemana oli moninaisuus vapaaehtoisten johtamisessa (Ks. Kiltapäivistä lisää edellisestä blogista: Psykologinen turvallisuus vapaaehtoistoiminnassa). Moninaisuutta käsiteltiin eri tavoin myös Kiltaharjoituksen rasteilla, joihin kiltalaiset osallistuivat pienryhmissä. Hankemyyrä (Moniosaajat-hankkeen Annika) oli ohjaamassa toiminnallista rastia etuoikeuksista ja haastoi jokaisen pienryhmän osallistumaan teflon-testiin. Aihe on sensitiivinen, joten rastin aluksi palauteltiin mieliin turvallisen tilan periaatteet sekä osallistumisen vapaaehtoisuus ja ehdoton luottamuksellisuus. Oman mausteensa rastille toi sen toteutuminen Ikaalisten Spa & Resortin rakennuksen edustalla, joten toimimme avoimesti kaikkien ohikulkijoiden nähtävillä.
Hankemyyrä antamassa ohjeita Kiltapäivien rastilla 3.8.2024. Kuva: Jussi Sauramo.
Rastilla hankemyyrä palautteli mieleen edellisen päivän luennolla käytyjä psykologista turvallisuutta tukevan johtajuuden elementtejä ja johtajan työvälineitä. Yksi johtajan parhaista työvälineistä on oman itsensä tunteminen. Etuoikeuksien rastilla jokainen ryhmänjohtaja pääsikin tarkastelemaan omia ennakkoluulojaan ja miten helposti ennakkoluulot yhteiskunnassamme syntyvät. Ryhmäläiset muodostivat etuoikeuskehän ja siirtyivät kehällä oikeaan kohtaan aina käsiteltävän ominaisuuden mukaan. Jokaisen ominaisuuden kohdalla hankemyyrä esitti teflon-testin kysymyksen: Kuinka usein joudut elämässäsi epämukaviin tilanteisiin tai epämukavan huomion kohteeksi tämän ominaisuutesi vuoksi?
Kiltalaiset tarttuivat rastin tehtävään avoimin mielin ja jakoivat rastilla syntyneitä ajatuksiaan sekä tehtävän aikana, että rastin yhteisessä purkukeskustelussa. Kiltalaiset huomasivat, miltä tuntui olla etuoikeutettuna kehän keskellä ja toisaalta jäädä kehän ulkoreunalle. Molemmat positiot aiheuttivat ristiriitaisia tunteita. Etuoikeutettuna tuntui pahalta, että joku jäi kehän ulkoreunalle ja syntyi halu saada kaikki kehän keskelle. Toisaalta ulkoreunalle jäänyt saattoi kokea tarvetta seurata muita kehän keskelle ja vaati luottamusta, että uskalsi paljastaa haavoittuvuutensa ryhmälle. Rastin tehtävä synnytti keskustelua siitä, miltä tuntuukaan, jos on useamman ominaisuuden osalta ulkokehällä ja toisaalta, miten itse voi edistää moninaisuutta ja taistella ennakkoluuloja vastaan.
Kaikki pienryhmän henkilöt pääsivät etuoikeuskehän keskelle Kiltapäivillä 3.8.2024. Kuva: Jussi Sauramo.
Toisinaan onkin hyvä tarkastella, miten etuoikeutettuja me monessa asiassa olemme ja miten ne taas toisilta viedään ilman järkevää perustetta. Kuinka usein sinä joudut elämässäsi epämukaviin tilanteisiin tai epämukavan huomion kohteeksi esimerkiksi iän, sukupuolen, ihonvärin, seksuaalisuuden, kehon tai toimintakyvyn takia? Hankemyyrä väittääkin, mitä etuoikeutetumpi ihminen, sitä vaikeampi hänen on tunnistaa yhteiskunnassamme olevaa syrjintää, ellei hän aktiivisesti opettele havainnoimaan syrjintää tuottavia rakenteita ja toimintatapoja. Hankemyyrä haastaakin järjestöt tarkastelemaan oman toimintansa rakenteita ja toimintatapoja: Tuottavatko ne yhdenvertaisuutta vai olisiko siellä kohtia, joihin tulisi puuttua? Löytyykö järjestöstäsi kaikki tarvittava osaaminen ja resurssit moninaisuuden edistämiseen ja tukemiseen? Tule tankkaamaan tietoa Moniosaajien moninaisuutta käsitteleviin koulutuksiin joulukuussa!
Moniosaajat-hankkeen koulutuksien lisätiedot ja ilmoittautumiset: Ilmoittaudu mukaan!
Hyvinvoiva järjestö -sivusto: Teemapaketti, Eettinen osaaminen
Maailmankoulu: Teflontesti
SOSTE 2024: Järjestöbarometri
Kirjoittaja:
Annika Hokkanen, Hankemyyrä, Rahoitus- ja TKI-erityisasiantuntija, Kuntoutussäätiö
Blogiteksti on osa Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -viestintää ja järjestöjen osaamisen vahvistamista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+ 2023-2025).
