Onko teidän järjestönne vahvoilla silloin, kun puhutaan vapaaehtoisten ja erityisesti nuorten vapaaehtoisten sitouttamisesta mukaan toimintaanne? Moniosaajat-hankkeessa olimme tunnistavinamme tässä ison kehittämiskohteen ja siksi toteutimme lokakuun (2024) aikana 4 eri koulutusta tähän teemaan liittyen.
Järjestöt kouluttavat järjestöjä -koulutuksien vetäjinä toimivat tällä kertaa Veera Jahnukainen SOS-Lapsikylästä, Hazel Salminen, Ida Kemi ja Anyara G. Wise Kansalaisareenasta, Leena Salmio Naisten Pankista (Kirkon Ulkomaanapu) sekä Jenna Kankaanpää Suomen Partiolaiset ry:stä.
Vapaaehtoisuus on ennen kaikkea yhdessä tekemistä
Kaikissa esityksissä tärkeimmäksi lähtökohdaksi vapaaehtoisten rekrytointiin ja sitouttamiseen nousi aito mahdollisuus osallistua asioiden tekemiseen yhdessä. SOS-Lapsikylässä vapaaehtoiset toimivat pääsääntöisesti yhdessä palkatun työntekijän kanssa reaaliajassa, jolloin työntekijä on aina läsnä ja vapaaehtoisen saatavilla. Myös Apuu-chatin keskusteluja puretaan samalla tavalla yhdessä. Partiossakin korostettiin vapaaehtoisen rinnalla kulkemisesta. Johtoajatuksena oli, että jos jotain muuttuu, se muuttuu saattaen vaihtaen. Jatkuvuuden varmistaminen luo toiminnalle jatkuvuutta. Jokainen otetaan mukaan ja tehdään asioita oikeasti kaikki yhdessä.
Jenna Kankaanpään mukaan vapaaehtoisuuden lähtökohta Partiossa on mahdollisuus osallistua konkreettisen toiminnan, ei vain puheiden tasolla. Kaikkien – ei vain nuorten – tulee myös aidosti tuntea itsensä tervetulleeksi.
Naisten Pankin puolelta korostettiin sitä, että toiminnan halutaan tuottavan iloa ja yhteisöllisyyttä vapaaehtoisille. Tämän vuoksi heille järjestetään vuosittain koulutustilaisuuksia, joissa vapaaehtoisia halutaan tuoda yhteen jakamaan kokemuksiaan ja oppimaan toisiltaan. Naisten Pankista korostetiin myös, että vapaaehtoisten paikallistuntemukseen luotetaan, ja he voivat muotoilla toimintaa sen mukaan, mikä toimii heidän alueellaan parhaiten.
Nuoria saa mukaan, jos heitä muistaa pyytää mukaan
Selväksi tuli myös, että toisin kuin usein ajatellaan, nuoret haluavat osallistua vapaaehtoistoimintaan varsinkin, jos toiminta on heitä kiinnostavaa, merkityksellistä ja siinä huomioidaan heidän voimavaransa ja osaaminen. Suurin ongelma nuorten mukaan taitaakin olla siinä, että heitä ei yleensä edes pyydetä mukaan.
Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi Kansalaisareenan kouluttajat kehottivat meitä ennakkoluulottomuuteen, nuorten erityisyyden hyväksymiseen ja heidän kuulemiseensa. Partiossa taas lähdetään siitä, että nuorille tulee antaa rauha ja tilaa tehdä asioita myös omalla tavallaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä kuten aikaisemmin on tehty. Aina on tilaa
keskustelulle ja uudelleen ajattelulle. Kaikki vapaaehtoiset otetaan mukaan myös tasaveroisina toimijoina, kaikkea saa kommentoida ja ihmetellä ääneen, koska vain sitä kautta oppii ymmärtämään, miksi asioita on perinteisesti tehty tietyllä tavalla.
Luennoilla mukaan olleen opiskelijamme yhteenvedossa todettiin, että nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittämistä yhdistää omien ennakkoluulojen, uskomusten ja olettamusten kyseenalaistaminen ja haastaminen. Hän myös tykästyi Ida Kemin opinnäytetyön tuloksena syntyneeseen Nuoret tulevaisuuden vapaaehtoisina, vaikuttajina ja kansalaistoimijoina – Työkirja vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle työkirjaan.
Vapaaehtoistoiminnan aloittamisen pitää olla helppoa
Naisten Pankissa yksi selkeä lähtökohta oli siinä, että vapaaehtoistoiminnan aloittaminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, ja esimerkiksi Kävele Naiselle Ammatti -kampanjan järjestämistä varten on olemassa valmis materiaalipaketti keräysliiveineen, -lippaineen ja muine tarpeineen. Tämä matalan kynnyksen (tai kynnyksettömien) mukaan tulemisen mahdollisuuksien tarjoaminen tuli esille kaikkien muidenkin vierailijoiden esityksissä. Tähän liittyen yksi keskeinen tapa innostaa vapaaehtoisia mukaan on kertoa julkisesti (eikä vain somessa), vaan myös julkisilla paikoilla omasta työstään aktiivisesti. Leena Salmio korosti vielä erikseen sitä, että Naisten Pankilla vapaaehtoisille tulee myös itselleen antaa suuri rooli ja merkitys Naisten Pankin näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi.
Tuloksellisuutta tulee mitata – muuten sitä ei voi näyttää toteen
Kaikki korostivat myös työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamista. SOS-Lapsikylässä niitä mitataan säännöllisesti paitsi itsearvioinnein myös sisäisten ja ulkoisten auditointien kautta ja tietysti myös asiakaspalautteita keräämällä. Veera Jahnukaisen mukaan vaikuttavuuden arvioinnissa keskitytään laajasti tulosten arviointiin, vastuullisuuteen, oppimiseen ja kehittymiseen, viestintään ja parempaan päätöksentekoon. Vapaaehtoistyön vaikutusketjut taas rakentuvat tavoitteista, kohderyhmästä, toimenpiteistä, tuloksista ja mittareista, ja niitä myös päivitetään vuosittain. Vapaaehtoisten suositteluhalukkuutta toiminnasta mitataan esim. NPS-luvulla.
Tehdystä työstä tulee muistaa myös kiittää
Ehkä kaikkien merkityksellisimmäksi sitouttamisen ja motivoimisen tavaksi on kuitenkin tunnistettu se, että vapaaehtoisia kiitetään silloin, kun he ovat työnsä äärellä. Hyvällä kohtaamisella kun on oma keskeinen roolinsa kaikessa ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Niinpä arvostavalla kohtaamisella ja inhimillisellä kohtelulla on varmasti osansa myös vapaaehtoisten sitouttamisessa.
Tähän samaistun itsekin – monesti pienen kiitoksen saaminen on se suurin kiitos.
Kirjoittaja: asiantuntija Antti Pelttari, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Tämä blogikirjoitus on osa Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hankkeen viestintää ja tulosten levittämistä. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama (ESR+ 2023– 2025).
