Marraskuun loppuvaihetta käydessä alkaa hiljalleen päättyä niin harjoitteluni Moniosaajat-hankkeessa kuin syksy pohjoisella pallonpuoliskolla. Koulutusteema on ehtinyt vaihtua vapaaehtoistoiminnasta viestintään. Opinnot ovat avanneet minulle näkymän siihen, kuinka merkittävä rooli viestinnällä on järjestötyössä. Jossain vaiheessa harjoittelua minulle valkeni, että blogin kirjoittajana olen päätynyt viestinnälliseen tehtävään; se tuntuu hieman hämmentävältä ajatellen, että teoriaopintoihini sisältynyt viestintäjakso on ollut opintojeni suurin mahalasku. Ennen opintoja en vaivannut päätäni viestinnällä ja jos vaivasinkin, samaistin viestinnän paljolti markkinointiin. Vasta opintojen myötä olen alkanut kyseenalaistamaan aiempia uskomuksiani ja oletuksiani viestinnästä. Harjoittelu on toiminut osin korjaavana kokemuksena mahalaskuni jälkeen, mutta huomaan, että suhteessani viestintään on edelleen jotain selvitettävää. Jonkinlaista kitkaa, josta en ihan saa otetta. Epäilen kitkan liittyvän mukavuusalueelta poistumiseen. Koen, että hitaan puoleinen temperamenttini ei istu viestinnälliseen työhön ja sen vaatimuksiin – tai ainakaan oletuksiini siitä, millainen on hyvä viestijä.
Ensimmäisessä viestintäteeman koulutuksessa 1.11. pääsimme oppimaan järjestötoiminnan tarinallistamisesta. Kouluttajana toimilehtori Antti Pelttari, joka myös Moniosaajat-hankkeesta tunnetaan. Miksi järjestön toimintaa kannattaa tarinallistaa? Tarinat ovat vaikuttavia. Ne vetoavat tunteisiin ja koukuttavat, ne kiehtovat, jättävät muistiankkureita ja voivat olla väkeviä (Jarkko Kurvinen: Tarinan voima vaikuttamisessa, ks. linkki alhaalla). Ihmiset haluavat kuluttaa kiinnostavia ja innostavia tarinoita, joilla on uskottava kertoja ja jotka sisältävät jonkin yllätyksellisen elementin. Tarinallistamisen kautta ihmiset voivat tulla kuulluksi ja kokea yhteenkuuluvuutta, ja parhaimmillaan tarinat kannattelevat ja suojaavat. Järjestöt voivat saada tarinoiden kautta hiljaista tietoa oman toiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen.
“Hyvä tarina hyödyntää tehokkaasti kuulijoiden tunteita. Tarinankerronnassa kuulijaa autetaan samaistumaan tarinaan niin tuntemusten kuin tunnetilojenkin avulla. Yksityiskohdat ja jaetut tuntemukset osallistavat lukijaa, ilman niitä tarina on tylsä. Saako tarinasi kuulijan tuntemaan kipinää: hyvää oloa, onnistumista tai yhteenkuuluvuutta – vai jännitystä, pelkoa tai yllättymistä? Älä syyllisty merkityksettömyyteen, vaan luo tarinallasi tunnetiloja. Tarina voi vedota myös yhteen tai useampaan aistiin, sillä meidän on helpompi samaistua tarinoihin, kun voimme mielessämme nähdä, kuulla, kokea, haistaa tai jopa maistaa kuvailtuja asioita.”
Jarkko Kurvinen: Tarinan voima vaikuttamisessa
Antin ohjeena järjestötoimijoille tarinallistamisen aloittamiseen on lähteä pohtimaan omaa tarkoitusta. Miksi olemme järjestönä olemassa, mitä tärkeää teemme, mikä on tavoitteemme ja miten erotumme muista? Miten voimme lähteä kertomaan omaa tarinaamme uskottavasti? Järjestön arjesta ja ihmisten kohtaamisista kannattaa alkaa keräämään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti tarinoita eli niin kutsuttua tarinapääomaa, jota voi lähteä tarinallistamaan ja hyödyntämään oikealla hetkellä oikeiden ihmisten kanssa. Tarinoiden kertojina erityisesti toimintaan osallistuvat ihmiset ja vapaaehtoiset ovat ihmisille samaistuttavia. Heidän tarinoilleen kannattaa antaa tilaa ja aikaa, ja ennen kaikkea heidän tarinoistaan tulee olla aidosti kiinnostunut.
Tarinallistamisessa keskeistä on
- Minkälaista tarinaa kerrotaan ja kenelle; kuka tarinaa kertoo; missä kanavassa ja minä ajankohtana tarina julkaistaan. Tarinallistamista varten on hyvä olla olemassa yhteisesti sovitut säännöt, jotka ohjaavat tarinallistamisen tekemistä ja tarinoiden julkaisemista.
- Totuudenmukaisuus ja eettisyys. Ihmisille ei tule tuottaa sellaista julkisuutta, jota he saattaisivat myöhemmin katua. Erityistä harkintaa tarinallistamisessa tulee käyttää esimerkiksi lasten ja haavoittuvassa tilassa olevien ihmisten kohdalla.
- Suunnitelma. Kun tarinoita on saatu kerättyä, voidaan tehdä suunnitelma, joka sisältää esimerkiksi tarinoiden aikataulutuksen, julkaisukanavat ja kohderyhmät. Tarinallistamisessa hyvänä tukena toimii järjestön oma viestintäsuunnitelma.
Ajankohtaisia trendejä, joiden kautta omaa toimintaa voi lähteä tarinallistamaan, ovat osallisuus ja yhteisöllisyys, palvelun tai tuotteen räätälöiminen, sissimarkkinointi, videomateriaalin tuottaminen, ympäristövastuullisuus, pelillistäminen ja tekoäly.
Koulutuksen aikana tuli selväksi, ettei sitä edeltänyt odotukseni tarinallistamisesta tule saamaan täyttymystä. Tarinallistaminen ei nimittäin ole vain sitä, että järjestön toiminnasta kirjoitetaan yksi mielenkiintoinen artikkeli kotisivujen Meistä-osioon, minkä jälkeen taputellaan kädet. Tarinallistaminen on paljon moniulotteisempaa ja vaikuttavampaa. Rikkautta tuo juuri monipuolisuus: erilaisia keinoja voi sovittaa erilaisiin resursseihin, joten tarinallistaminen kohtelee hyvin myös pienempiä toimijoita. Minua puhutteli erityisesti se, että tarinallistamisen tuottama hyvä ulottuu parhaimmillaan henkilökohtaisesti niille ihmisille, jotka pääsevät kertomaan omin sanoin omaa tarinaansa. Koulutuksen jälkeen tarinallistaminen alkoi näyttämään ennen kaikkea mahdollisuudelta, jota voi lähestyä kokeillen ja pienin askelein aloittamalla tarinapääoman keräämisen.
Moniosaajat-hanke opiskelijan silmin -blogin kirjoittaja: Mira M. Harjoittelija, Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsingin kampus
–
Marraskuun ensimmäinen viestintäteeman koulutus käsitteli järjestötoiminnan tarinallistamista. Kouluttajana toimi lehtori Antti Pelttari (Humanistinen ammattikorkeakoulu). Koulutuskokonaisuudet ovat osa Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön yhteistä Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hanketta (2023–2025). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Koulutukset jatkuvat läpi syyskauden. Voit tutustua ja ilmoittautua koulutuksiin verkkosivuillamme. Tervetuloa mukaan!
Hyödyllisiä lähteitä tarinallistamisen tueksi:
Jarkko Kurvinen 2024. Tarinan voima vaikuttamisessa. Palveluna. https://www.palveluna.fi/blogi/tarinan-voima-vaikuttamisessa
Antti Pelttari 2024. Tarinapääoman kerääminen järjestöissä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://www.humak.fi/harticlet/tarinapaaoman-keraaminen-jarjestoissa/
Antti Pelttari 2024. Tarinapääoman julkaiseminen järjestöissä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://www.humak.fi/harticlet/tarinapaaoman-julkaiseminen-jarjestoissa/
Anna-Maria Isola 2023. Tarinallisuus osallisuuden edistämisen keinona. THL. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/tarinallisuus-osallisuuden-edistamisen-keinona
