Suomeen perustettiin viime vuoden aikana noin 60 uutta osuuskuntaa. Kaiken kaikkiaan osuuskuntia Suomesta löytyy noin 3500 erilaisilta toimialoilta. Tästä voisi todeta osuuskuntatoiminnan olevan voimissaan, mutta miten ihmeessä tämä liittyy järjestötoimintaan?
Moniosaajien tuoreimmassa koulutuksessa olivat asiaa valaisemassa Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo ry:n toimitusjohtaja Mari Kokko ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO:n vastuukoordinaattori Jarmo Hänninen. Ennen kyseistä koulutusta en tiennyt osuuskuntatoiminnasta juuri mitään, enkä ole ennen tätä törmännyt opiskelujeni aikana sen käsittelyyn järjestöjen näkökulmasta. En ollut oman kokemukseni kanssa yksin, sillä järjestöalan ammattilaisillekin oli tämän kanssa vielä pureskeltavaa.
Osuuskunta on yksi yrityksen muodoista. Kiinnostavaa osuuskunnassa on sen kaksoisluonne, mikä tarkoittaa sitä, että osuuskunta toimii samalla jäsenyhteisönä ja liikeyrityksenä. Osuuskunnan liiketoimintamalli on osuuskunnan itsensä päätettävissä, mutta sen tulee perustua toiminnan tarkoitukseen ja yhteistyöhön. Jäseninä ja perustajina voivat olla yritysten lisäksi myös yhdistykset ja säätiöt. On myös mahdollista, että osuuskunta on usean yrityksen tai julkisen toimijan kuten kunnan ja yritysten yhteistyötä varten perustettu yritys. Mikäli kiinnostusta olisi kokeilla yrittämistä osa-aikaisesti ja yhteisvoimin, on osuuskuntatoiminta tähän oivallinen.
Järjestöjen lailla osuuskunnat syntyvät johonkin tarpeeseen. Lisäksi osuuskuntatoiminnassa yhteistä on sen painotus yhteisölliseen tyyliin yrittämisessä, joka edesauttaa toiminnan kestävän pohjan luomiseen. On kuitenkin huomioitava, että osuuskunta toimii liikeyrityksenä, joka on huomattava ero järjestöjen toimintaan katsottuna. Osuuskunta sopii sellaiseen liiketoimintaan, joka ei ole riskialtista eikä edellytä isoja jäsenkohtaisia investointeja esimerkiksi palveluihin. Syytä onkin pohtia, pystyykö oma järjestö tukeutumaan osuuskunnan rahoitusmuotoihin ennen kuin lähtee leikkiin mukaan. Osuuskuntaa perustaessa voi puolestaan asettaa järjestötoiminnalle sopivan lähtökohdan.
Koulutuksessa keskusteluun nousivat järjestöjen välisen yhteistyön tarve muutoksien vallitessa mm. rahoituksen vähentyminen, tehokkuusodotukset ja vapaaehtoisten väheneminen. Osuuskuntatoiminta on ollut alihyödynnettynä järjestökentällä jo pitkään, vaikka se taipuisi notkeasti järjestömäiseen tekemiseen. Osuuskuntatoiminnan kautta järjestöt voisivat lisätä asiantuntemustaan ja osaamistaan, kun ammattitaitoja pystyttäisiin jakamaan osuuskunnan kesken.
Esimerkillistä osuuskuntatoimintaa järjestökentällä toteuttaa Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki eli KYT. Osuuskunta on perustettu vuonna 1999 ja sitä ovat olleet perustamassa yhdeksän keskisuomalaista kolmannen sektorin toimijaa. Yhdessä he ovat voittoa tavoittelematon yritys, joka ylläpitää kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä palvelevaa tilitoimistoa sekä tarjoaa PAIKKO® osaamisen tunnistamisen palveluita. Tilitoimistolla on vahva osaaminen kolmannen sektorin taloushallinnosta, jonka vuoksi heidän palvelunsa voivat tulla avuksi keventämään järjestöjen hallinnollista taakkaa.
Toisena esimerkkinä nostan usean luovan ammattialan yhdistävän osuuskunta Lilithin. He puolestaan tarjoavat monipuolisia palveluja asiakkailleen kuten audiovisuaalista palvelua, graafista suunnittelua ja sisällön tuottamista. Tästä minulle herääkin ajatus, kuinka kätevästi järjestöt voisivat hyötyä erillisen osuuskunnan kautta tilatusta palvelusta, kun paikallaan olisi lisää ammattitaitoa tai siihen tarvittavaa tukea.
Ihmettelen suuresti, ettei osuuskuntatoiminnasta järjestöissä puhuta enemmän. Osuuskunta-ajattelun raoista paistaa mahdollisuuksia siihen, miten yhä kirjavampia taitoja järjestökentällä pystyttäisiin jakamaan, oppimaan ja monipuolistamaan sekä siinä sivussa kehittämään omaa toimintaa yhteisen hyvän vuoksi. Järjestöjen tulevaisuuden kuvaa ajatellen, ei osuuskuntatoiminta kuulosta yhtään hassummalta vaihtoehdolta.
Moniosaajat-hanke opiskelijan silmin -blogin kirjoittaja: Rosita T. Harjoittelija, Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsingin kampus
–
Maaliskuun ensimmäinen koulutus käsitteli osuuskuntatoimintaa ja sen mahdollisuuksia järjestöjen toiminnan kehittämiselle. Kouluttajina toimivat Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo ry:n toimitusjohtaja Mari Kokko ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO:n vastuukoordinaattori Jarmo Hänninen. Koulutuskokonaisuudet ovat osa Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön yhteistä Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hanketta (2023–2025). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Hyödyllisiä lähteitä osuuskuntatoimintaan ja tekstissä mainittuun:
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry:n verkkosivut: https://pellervo.fi/
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO:n verkkosivut: https://yyo.fi/
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki KYT 2024. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki -osuuskunta. https://kyt.fi/mika-kyt/kyt-osuuskunta/
Osuuskunta Lilith 2024. Lilithin tarina. https://lilith.fi/lilithin-tarina/
Koulutukset jatkuvat vielä kevään ajan. Voit tutustua ja ilmoittautua tuleviin koulutuksiin verkkosivuillamme. Tervetuloa mukaan!
