ChatGPT, Copilot, Gemini, Claude, Perplexity ja Midjourney. Uskaltaisin väittää, että olet saattanut kuulla tai jopa uteliaana testata jotakin näistä tekoälysovelluksista. Muun muassa juuri nämä listattiin hyödyllisiksi työkaluiksi tehostamaan järjestötyön eri tehtäviä Moniosaajien koulutuksessa, joka järjestettiin 15.4.2025.
Kouluttajina toimivat SaavutaÄly -hankkeessa työskentelevät Humakin järjestö- ja nuorisotyön lehtori Suvi Tuominen ja työyhteisöjen kehittäjä -koulutuksen lehtori Gyan Dookie.
SaavutaÄly -hankkeen tekemän kyselyn mukaan osa järjestöistä kokee tekoälyn ja sen tuoman muutoksen uhkana omalle työuralle. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä tekoäly on vallannut työelämää ja tuonut uusia toimintatapoja myös toimistotyöhön. Hankkeen tehtävänä onkin tarjota järjestöille lisää tietoa ja ymmärrystä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista omaan työhön.
Yllätyin positiivisesti siitä, kuinka suuri osa koulutuksessa olleista järjestötyöntekijöistä käyttää jo päivittäin tekoälyä työssään. Tekoälyä on hyödynnetty mm. sisällön tuottamiseen ja ideointiin kuten tekstin tiivistämiseen, kuvien luomiseen mainosesitteeseen, tekstin muokkaamiseen kohderyhmä huomioiden, uutiskirjeisiin ja toimintasuunnitelman tekemiseen. Osalta järjestöjä taas puolestaan puuttui tekoälyn hyödyntäminen täysin. Kuitenkin halu oppia soveltamaan tekoälyä työtehtäviin korostui.
Mieleeni jäi erityisesti Suvin ja Gyanin painotus tekoälylukutaidon tärkeydestä. Sen avulla pystytään varmistamaan työn laadun säilyminen. Kriittistä silmää vaaditaan, sillä tekoäly tekee virheitä. Tämän lisäksi on tärkeää huomioida tietoturvariskien mahdollisuus, sillä ei ole täysin selvää mihin tekoälylle syötetyt tiedot päätyvät. Mitään arkaluontoista tietoa ei siis kannata tekoälylle jakaa.
Tekoäly jäljittelee ihmisen ajattelua ja oppimista. Tämän vuoksi yhteistyö sen kanssa on kuin tekisi töitä työparin kanssa. Esimerkiksi ChatGPT:hen voi luoda ammattiprofiilin, jossa kestokehotteen kautta mukautetaan tekoäly kysymään esim. strategista ajattelua ja luovuutta stimuloivia kysymyksiä tuotettavan materiaalin kehittämiseksi. Juuri näin käytettynä tekoäly voi parantaa oman työn laatua.
On selvää, että tekoäly on sovellettavissa oleva apuväline järjestötyöhön. Järjestöjen vastuulla on kuitenkin päättää, otetaanko tekoäly käyttöön ja millä tavalla. Tekoälyä hyödyntämällä on mahdollista tehdä monia asioita itse, kun ei ole tarvetta hankkia edellytettävää palvelua tai osaamista oman organisaation ulkopuolelta. Tämän lisäksi se voi auttaa myös säästämään rahaa.
Järjestöjen tekoälyn asiantuntemuksen ylläpitoa toki vaaditaan. Tekoälyä kehitetään ja opetetaan käsittelemään lisää tietoa koko ajan, joten omaa osaamistakin täytyy päivittää. Tämän vuoksi juuri SaavutaÄly -hankkeen tarjoamat koulutukset ovat järjestöille nyt ja tulevaisuudessa erittäin hyödyllisiä.
Voit tutustua SaavutaÄly -hankkeen tuleviin tietoiskuihin tästä osoitteesta: https://saavuta-aly.laurea.fi/tietoiskut/.
Moniosaajat-hanke opiskelijan silmin -blogin kirjoittaja: Rosita T. Harjoittelija, Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsingin kampus
–
Huhtikuun toinen koulutus käsitteli tekoälytyökaluja ja –taitoja järjestöille. Kouluttajina toimivat Humakin järjestö- ja nuorisotyön lehtori Suvi Tuominen ja työyhteisöjen kehittäjä -koulutuksen lehtori Gyan Dookie. Koulutuskokonaisuudet ovat osa Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön yhteistä Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hanketta (2023–2025). Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ESR+-rahoitteinen hanke (2023–2025).
