Moniosaajat-hankkeen päätöstilaisuudessa 30.10.2025 rakennettiin yhdessä sote-järjestöjen tulevaisuuksia. Tilaisuudessa olivat äänessä Moniosaajat hanketiimin lisäksi Anyara Granskog Wise Kansalaisareenalta, Saana Sandholm Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry:stä, Sanni Husari-Kunttu ja Jussi Pekkinen STOP Huumeille ry:stä sekä Kati Ringman Hämeen Setlementti ry:stä. Lisäksi päätöstilaisuuden osallistujat, niin livenä kuin etänä, pääsivät itse keskustelemaan ja pohtimaan järjestöjen tulevaisuuksia Moniosaajat-hankkeen trendikorttien avulla.
Kansalaistoiminnan päällikkö Anyara G. Wise Kansalaisareenalta aloitti toteamalla, että elämme monikriisin ajassa, jossa etenkin kestävyyteen liittyvät kriisit korostuvat (mm. köyhyys ja eriarvoisuus, demokratian heikentyminen, ilmastomuutos). Nämä monimutkaiset ilmiöt edellyttävät vaihtoehtoisia, uusia tapoja toimia ja ajatella. Esimerkiksi sote-järjestöissä meidän pitää taistella näköalattomuuden retoriikkaa, ilmapiiriä ja tunnetta vastaan. Kyseenalaistetaan vallalla olevat ajattelumallit, tarkastellaan rakenteita uudelleen sekä kuvitellaan kestävämpi ja inhimillisempi yhteiskunta. Anyara muistutti, ettei tulevaisuutta voi ennustaa, se ei ole ennalta määritelty ja siihen voi vaikuttaa. Sote-järjestöissä voimme käyttää tulevaisuusvaltaa! Voimme yhdessä määritellä toivottua tulevaisuutta ja päättää uskoa parempaan tulevaisuuskuvaan, sillä ”näin ei ole pakko olla”!
Anyaran puheenvuoron innoittamana lähdettiin yhdessä hahmottelemaan sote-järjestöjen tulevaisuuksia kolmen näkökulman kautta: rahoitus, vapaaehtoistoiminta ja vaikuttamistoiminta.
Järjestöjen rahoituspohja muutoksessa – Vai pitäisikö sen sittenkin pysyä ennallaan?
Järjestöjen rahoituksen rakenteet ovat muuttuneet viime vuosina (mm. STEA-avustusten rahoitusmallin uudistus 2024, sote-uudistus 2023), eikä sote-järjestöt ole myöskään välttyneet isoilta leikkauksilta. Tämä on pakottanut järjestöt sopeutumaan tilanteeseen, joko priorisoimalla toimintaa ja keskittymällä ydintoimintoihin, etsimällä uusia rahoituslähteitä sekä kehittämällä varainhankintaa ja liiketoimintaa (YYO 2025). Sote-järjestöjen sopeutumismahdollisuuksia määrittävät kuitenkin käytettävissä olevat resurssit, toiminta-alue sekä järjestön kohderyhmä. Moniosaajat-hankkeen selvityksen (2023) mukaan sote-järjestöjen lähitulevaisuuden tärkein taito on rahoituksen hakeminen ja tärkein haaste rahoituksen niukkeneminen. Tulevaisuuden uhkakuvana on, että järjestörahoituksen haasteet ja niukkeneminen kohdistuvat lopulta haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka uhkaavat jäädä vaille palveluita ja pudota turvaverkkojen ulkopuolelle (SOSTE).
Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry:n toiminnanjohtajan Saana Sandholmin puheenvuorossa etsittiin vastausta kysymykseen: Miltä näyttää sote-järjestöjen rahoituksen tulevaisuus? Saana herätteli osallistujia pohtimaan erilaisten mahdollisuuksien hintalappuja (mm. olutvero, lapaset, ampulanssi, paikallisen sydänyhdistyksen toiminta). Monet paikalliset sote-järjestöt toimivat todella pienellä budjetilla, mutta vaikutukset voivat olla todella isoja ihmisten terveyteen, toimintakykyyn, hyvinvointiin ja osallisuuteen. Paras tulevaisuuskuva onkin, että sote-järjestöt toimivat vaikuttavasti ja läpinäkyvästi ja heidän rahoituspohjansa on vakaa sekä irrallaan puoluepolitiikasta. Saanan puheenvuoron jälkeen osallistujille esitettiin talouteen liittyvän trendikortin kysymys: Tunnistammeko tulevaisuudesta asioita tai muutoksia, jotka vaikuttavat järjestömme perustehtävään? Keskusteluissa ja pohdinnoissa nousi esiin mm. rahoituksen muutokset, väestön ikääntyminen, nuorten hyvinvointi ja eriarvoisuuden vahvistuminen.
Järjestöt vapaaehtoistoiminnan mahdollistajina – Merkityksellisiä kokemuksia ja osallisuutta
Suomessa toimii noin 10 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä, joissa on mukana vuosittain lähes 500 000 vapaaehtoista. Tämä vastaa noin 21 000 henkilötyövuotta. Vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa sote-järjestöjen toimintaa ja paikallisyhdistyksistä jopa 80% toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Sote-järjestöjen vapaaehtoisista suurin osa on itse jäseniä sekä myös itse asianosasia eli vertaisia, kokemusasianatuntijoita tai läheisiä. (SOSTE) Tämä tekee sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminnasta erityisen merkityksellistä, kun lisäksi tiedetään vapaaehtoistoiminnan positiiviset vaikutukset sekä vapaaehtoistoimijalle itselleen että tuen saajalle (Kansalaisareena 2024). Sosiaalibarometrin (2025) mukaan laajalla järjestökentällä on edellytykset tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa ja järjestöjen rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa nähdään jopa kasvavan tulevaisuudessa. Kuitenkin järjestöjen mahdollisuuksia tarjota vapaaehtoista ja ammatillista järjestötoimintaa heikennetään eri tavoin. Moniosaajien selvityksessä (2023) järjestöt arvioivat toiseksi suurimpana lähitulevaisuuden haasteena uusien vapaaehtoisten saamisen mukaan toimintaan. Haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan resursseja, kuten osaamista ja rahallista panostusta.
STOP Huumeille ry:n koordinaattorit Sanni Husari-Kuntun ja Jussi Pekkisen puheenvuorossa etsittiin vastausta kysymykseen: Miltä näyttää sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminnan vetovoima tulevaisuudessa? Sanni ja Jussi esittelivät ensi Stopin vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu vapaaehtoisten omiin toiveisiin ja resursseihin. Näin vapaaehtoistoiminta tuo mielekästä sisältöä arkeen ja merkityksellisyyttä sekä toimii väylänä päihteettömyyteen ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Paremmassa tulevaisuuskuvassa sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminta edelleen mahdollistaa kohtaamiset ja osallisuuden, se nähdään yhtä arvokkaana kuin palkkatyö ja sille on vakituinen rahoitus. Sannin ja Jussin puheenvuoron jälkeen osallistujille esitettiin turvallisuuteen liittyvän trendikortin kysymys: Miten järjestömme toteuttaa tai voisi toteuttaa epämuodollisempaa kansalaistoimintaa? Keskusteluissa ja pohdinnoissa nousi esiin mm. Pop up -tapahtumat, jalkautuminen ihmisten pariin, lasten mukaan ottaminen ideointiin ja hallitustyöskentelyn radikaali uudistaminen.
Järjestöt vaikuttajina – Asiantuntemusta ja taloudellisia vaikutuksia
Järjestöt ovat jo pitkään olleet olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Sote-järjestöt syntyvät vastaamaan avun, tuen, tiedon ja palvelujen tarpeisiin ja vajeisiin. Myös eri ihmisryhmien edunvalvonta ja siihen liittyvä vaikuttamistoiminta on ollut keskeinen syy monien sote-järjestöjen perustamiselle. Vaikuttamistyötä tehdään, kun halutaan muutosta epäkohtaan, ongelmaan tai ennalta tunnistettuun uhkaan. (SOSTE) Sosiaalibarometrin (2025) tulokset kertovat asenteiden ja arvojen kovenemisesta. Esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistäminen ei näytä enää olevan prioriteetti ja olemme hyväksymässä eri väestöryhmien kesken olevat isot tulo- ja varallisuuserot. Näiden tulosten valossa sote-järjestöjen vaikuttamistyölle on edelleen suuri tarve, jotta Suomen monimuotoista väestöä onnistutaan kohtelemaan yhdenvertaisesti. Moniosaajien selvityksen (2023) perusteella järjestöillä on viestintään liittyviä haasteita ja viestintä nähtiin toiseksi tärkeimmäksi taidoiksi lähitulevaisuudessa. Vaikuttamistyön onnistumiseksi tarvitaankin mm. viestinnän resursseja, kuten osaamista ja rahallista panostusta.
Hämeen Setlementti ry:n toiminnanjohtajan Kati Ringmanin puheenvuorossa etsittiin vastausta kysymykseen: Miltä näyttää sote-järjestöjen vaikuttamisen keinot tulevaisuudessa? Kati kuvasi, miten vaikuttamistyötä tehdään yhdessä erilaisissa verkostoissa ja näin saadaan ääni paremmin kuuluviin sekä lisätään vaikuttamistyön tehokkuutta. Paremmassa tulevaisuuskuvassa sote-järjestöt nähdään sosiaalisina investointeina, yhteiskunnallisina yrittäjinä sekä taloudellisia vaikutuksia aikaansaavina asiantuntijoina. Parempi tulevaisuuskuva on vastalauseena sille, että sote-järjestöt nähdään esimerkiksi kulueränä tai ei-ammattimaisena toimintana. Katin puheenvuoron jälkeen osallistujille esitettiin tulevaisuusajatteluun liittyvän trendikortin kysymys: Millä tavalla järjestömme voisi olla mukana laajentamassa tulevaisuusvaltaansa? Keskusteluissa ja pohdinnoissa nousi esiin mm. pysyminen näkyvillä ja kuuluvilla, rohkeus, järjestöt yhdessä ja uusien narratiivien luominen järjestöjen mahdollisuuksista.
Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hankkeen (Euroopan unionin osarahoittama, ESR+) päätöstilaisuus todisti, että sote-järjestöillä on olemassa resilienssiä eli kykyä selviytyä ja palautua muutoksista. Päätöstilaisuus todisti myös sen, ettei sote-järjestöt ole valmiita hyväksymään meille ennalta annettua vaihtoehdottomuuden tulevaisuuskuvaa, vaan olemme valmiita toimimaan ja vaikuttamaan paremman tulevaisuuskuvan rakentamiseksi. Minkälaista sote-järjestöjen tulevaisuutta sinä haluat olla rakentamassa eli minkälainen on mielestäsi sote-järjestöjen parempi tulevaisuuskuva?
Kirjoittaja: Annika Hokkanen tutkija, Moniosaajat-hanke, Kuntoutussäätiö
Kuvat: Heli Laurikainen projektikoordinaattori, Moniosaajat-hanke, Kuntoutussäätiö
Tulevaisuuden trendikortit järjestöille: http://hyvinvoiva-jarjesto.humak.fi
Lisää tietoa sote-järjestöistä:
STEA, tietoa rahoitusmallin uudistuksesta: https://www.stea.fi/tietoa-steasta/sosiaali-ja-terveysjarjestojen-stea-avustusten-rahoitusmallin-uudistus-2020-2026
SOSTE, tietoa leikkauksista: https://www.soste.fi/uutiset/hallitus-hylkasi-sote-jarjestoille-esitetyt-tuhoisat-lisaleikkaukset
YYO 2025, järjestöjen sopeutumisstrategiat: https://yyo.fi/wp-content/uploads/2025/09/Liiketoiminta-jarjestojen-sopeutumisstrategiana_Raportti-syksy-2025.pdf
Moniosaajat-hankkeen selvitys 2023: https://moniosaajat.humak.fi/wp-content/uploads/sites/106/2023/10/Sote-yhdistykset-tulevaisuuden-tekijoina-kysely%E2%80%8Bn-raportti-valmis-saavutettava.pdf
SOSTE, tietoa sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminnasta: https://www.soste.fi/blogikirjoitus/sote-jarjestojen-vapaaehtoistoiminta-on-erityista-merkittavaa-ja-mittavaa
Kansalaisareena 2024, tietoa vapaaehtoistoiminnasta: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vapaaehtoistoiminta_Suomessa_Raportti_2024.pdf/
Sosiaalibarometri 2025: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/1970/01/SOSTE-Sosiaalibarometri-2025-06-16.pdf
SOSTE, tietoa sote-järjestöistä: https://www.soste.fi/sote-jarjestotoiminnan-elinvoimaisuus/
SOSTE, tietoa vaikuttamisesta: https://www.soste.fi/yhteiskuntasuhteet-ja-vaikuttaminen-jarjestoissa/
Blogikirjoitus on osa Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hankkeen viestintää ja tulosten levittämistä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+) ja sitä toteuttaa yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön (2023–2025).
