Lokakuussa Moniosaajat-hankkeen koulutuskokonaisuuksissa siirryttiin vapaaehtoistoiminnan teemaan. Ensimmäinen koulutus järjestettiin 9.10. aiheena vaikuttava vapaaehtoistoiminta. Kouluttajana toimi SOS-Lapsikylän vapaaehtoistoiminnan koulutuspäällikkö Veera Jahnukainen. Lähdin koulutukseen avoimin ja tietämättömin mielin, sillä vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen oli minulle täysin uutta.
Mitä siis otin koulutuksesta mukaani? Ainakin yhdenlaisen esimerkin ja näkymän siihen, miten vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta voidaan mitata sekä millä tavalla vapaaehtoistoimintaa voidaan järjestää ja vapaaehtoisia sitouttaa toimintaan. Opin, että SOS-Lapsikylässä laatu ja vaikuttavuus ovat kaiken työn perusta, ja niitä mitataan säännöllisesti niin itsearvioinnein, sisäisten ja ulkoisten auditoinnein kuin asiakaspalauttein. Vaikuttavuuden arvioinnissa keskitytään tulosten arviointiin, vastuullisuuteen, oppimiseen ja kehittymiseen, viestintään ja parempaan päätöksentekoon; vapaaehtoistoimintojen vaikutusketjut taas rakentuvat tavoitteista, kohderyhmästä, toimenpiteistä, tuloksista ja mittareista, ja ne päivitetään vuosittain. Vapaaehtoisten suositteluhalukkuutta toiminnasta mitataan NPS-luvulla.
Oli kiinnostavaa oppia, että SOS-Lapsikylän vapaaehtoistoiminnasta valtaosa, 75–80 prosenttia, tapahtuu verkossa. Vapaaehtoisia on saatu mukaan ehkäisevään digityöhön ja muihin toimintoihin useita väyliä: yritysyhteistyön, oppilaitosyhteistyön sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen Pirhan kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Ehkäisevää digityötä tehdään myös verkostomaisesti yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Vapaaehtoisten rekrytoinnissa toimivaksi on todettu monikanavaisuus, ja oli erittäin kiinnostavaa, että myös sosiaalisen median vaikuttajia on hyödynnetty tiedon levittämisessä. On helppoa kuvitella, että SOS-Lapsikylän kaltainen tunnettu, lasten asialla oleva järjestö näyttäytyy vaikuttajien näkökulmasta helposti lähestyttävältä yhteistyökumppanilta.
SOS-Lapsikylässä vapaaehtoiset toimivat pääsääntöisesti yhdessä palkatun työntekijän kanssa reaaliajassa, jolloin työntekijä on läsnä ja vapaaehtoisen saatavilla. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, mitä hyötyjä tällä toimintatavalla on SOS-Lapsikylän verkkopalveluissa ollut: liittyykö toimintatapa chat-palveluiden kohdalla lapsen ja nuoren edun turvaamiseen? Pohdin asiaa vapaaehtoisen, erityisesti uuden vapaaehtoisen näkökulmasta. Jo pelkkä tieto työntekijän läsnäolosta voi tuoda turvaa, kun paikalla on joku, jonka puoleen kääntyä. Vapaaehtoisten hyvinvoinnin kannalta arvokasta on sekin, että esimerkiksi Apuu-chatin keskusteluja puretaan yhdessä.
Koulutuksen jälkeen jäin pohtimaan, että SOS-Lapsikylä tuntuu välittävän aidosti vapaaehtoisistaan ja on kiinnostunut heidän kokemuksistaan ja kuormittumisen tasosta vapaaehtoistyön tekijöinä. Vapaaehtoisten merkitys tunnistetaan eikä heitä arvoteta sen perusteella, kuinka pitkäaikaisesti he pystyvät toimintaan sitoutua. SOS-Lapsikylä haluaa osoittaa arvostusta kiittämällä ja muistamalla vapaaehtoisia järjestämällä kerran vuodessa jatkokoulutusluennon ja lähettämällä jouluisin henkilökohtaisen muistamisen postitse. Merkityksellisimmäksi on kuitenkin tunnistettu se, että vapaaehtoisia kiitetään silloin, kun he ovat työnsä äärellä. Tähän samaistun itsekin – monesti pienen kiitoksen saaminen on suurin kiitos.
Samaan aikaan tiedostan, että SOS-Lapsikylä on suuri, valtakunnallinen järjestö ja toimija. Sen resurssit todennäköisesti mahdollistavat niin vapaaehtoistoiminnan järjestämisen, toimet vapaaehtoisten sitouttamiseksi kuin vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden mittaamisen tavalla, johon monella muulla järjestöllä ei ole mahdollisuuksia. Jos kuitenkin yhteisöpedagogiopiskelijana kantaisin vapaaehtoistoiminnan pöytään jotain, niin sen, että hyvällä kohtaamisella on roolinsa kaikessa ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Niinpä arvostavalla kohtaamisella ja inhimillisellä kohtelulla on varmasti osansa myös vapaaehtoisten sitouttamisessa.
Moniosaajat-hanke opiskelijan silmin -blogin kirjoittaja: Mira M. Harjoittelija, Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsingin kampus
–
Lokakuun ensimmäinen vapaaehtoisteeman koulutus käsitteli vaikuttavaa vapaaehtoistoimintaa. Kouluttajana toimi vapaaehtoistoiminnan koulutuspäällikkö Veera Jahnukainen (SOS-Lapsikylä). Koulutuskokonaisuudet ovat osa Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön yhteistä Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hanketta (2023–2025). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Koulutukset jatkuvat läpi syyskauden. Voit tutustua ja ilmoittautua tuleviin koulutuksiin verkkosivuillamme. Tervetuloa mukaan!
