Viime vuosien kriisit ja ympäristökatastrofit ovat tehneet selväksi, että tekoja kestävän tulevaisuuden eteen tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kestävällä kehityksellä pyritään turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet, ja se sisältää ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmat (Ympäristöministeriö 2024). Järjestöjen tuleekin ottaa nämä näkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan niin jäsenille järjestettävissä tapahtumissa kuin esimerkiksi kumppanuuksissakin.
Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön (OKKA) kestävän tulevaisuuden indikaattoreissa tarkastellaan järjestön toimintaa järjestötyön, toimintakulttuurin ja johtamisen näkökulmista. Kullakin indikaattorilla on kolme tasoa, jotka ovat olemassa olevaa toisintava, tulevaisuutta ennakoiva sekä yhteiskuntaa uudistava taso. Toiminnan perustason vaatimuksena on, että järjestö tunnistaa kestävän kehityksen mahdollisuudet ja noudattaa niitä toiminnassaan sekä järjestämissään tilaisuuksissa. Järjestöjen tulee myös varmistaa ympäristöasioihin liittyvien säädösten, kuten lajittelumääräysten ja työturvallisuuslain toteutuminen. Lisäksi kestävän kehityksen toimenpiteitä tulee seurata ja arvioida. Kestävän kehityksen teemojen tuleekin olla osa järjestön arvopohjaa jo perustason saavuttaakseen. (OKKA-säätiö 2024.)
Kestävän kehityksen perustason indikaattorina toimivat myös kumppanuudet, joiden avulla edistetään kestävän kehityksen teemoja (OKKA-säätiö 2024). Monet järjestöt tekevät yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa, mutta myös yrityskumppanuudet voivat olla järjestöille hyvä tapa edistää kestävän kehityksen toimenpiteitä. Yrityksille sponsorointi on mahdollisuus toteuttaa yritysvastuutaan, ja usein yritykset hakevat järjestöyhteistyöllä positiivista näkyvyyttä sekä tunnettuutta. Hyvä kumppanuussuhde tuottaakin arvoa molemmille osapuolille. Kun järjestö osaa perustella nämä hyödyt potentiaaliselle kumppanille, näyttäytyy se houkuttelevana partnerina yrityksille.
Indikaattorin korkeimman tason eli yhteiskuntaa uudistavan kumppanuuden päämääränä on kestävän tulevaisuuden rakentaminen, ja siihen pyritään yhteisten arvojen ja vision kautta. Tällöin kestävän kehityksen periaatteita ei noudateta pelkästään johdolta tulevien määräyksien perusteella, vaan verkostoissa opitaan toisilta ja rakennetaan yhdessä uusia toimintatapoja ja uutta kulttuuria, jolloin yhteisö toimii voimavarana. (OKKA-säätiö 2024.) Luottamus ja avoin kommunikaatio ovatkin toimivan kumppanuuden kivijalka.
Kumppanuustoiminnassa tulee ottaa huomioon, että valitun yhteistyöyrityksen arvot vastaavat järjestön arvoja, tai eivät ainakaan riitele niiden kanssa, jotta yhteistä päämäärää kohti voidaan edetä. Yrityksen intressien ei pidä antaa syrjäyttää järjestön tavoitteita, eikä kumppanuustoiminta saa olla esteenä esimerkiksi järjestön yhteiskunnallisen kritiikin esittämiselle. Myös mikäli yritys toteuttaa yritysvastuutaan ainoastaan viherpesun vuoksi, voivat negatiiviset mielikuvat siirtyä myös kumppanina toimivaan järjestöön. Kuitenkin huolellisella riskikartoituksella ja yrityksen arvoihin tutustumalla, sekä omien eettisten periaatteiden selvittämisellä tämäkin riski voidaan minimoida.
Järjestöjen kannattaakin etsiä rohkeasti itselleen yrityskumppaneita, sillä yhteistyöllä voidaan saavuttaa sellaisia päämääriä, jotka eivät yksin toimiessa olisi mahdollisia. Ydinosaamiset yhdistämällä voidaan luoda täysin uusia innovaatioita, joihin kummallakaan organisaatiolla ei olisi yksin resursseja. Yritykset kannattaakin nähdä perinteisen lahjoittajaroolin sijaan strategisina kumppaneina, jolloin rahan lisäksi voidaan vaihtaa myös esimerkiksi osaamista tai henkilöresursseja. Kumppanuustoiminnan vaikutukset voivatkin ulottua paljon järjestön omia sidosryhmiä laajemmalle.
Kirjoittaja: Ia Poikulainen, juuri valmistuva Yhteisöpedagogi (YAMK), Humanistinen ammattikorkeakoulu
Poikulainen on tuottanut blogitekstin opintojaksolle Järjestöt kestävää tulevaisuutta rakentamassa (YAMK).
Ia Poikulaisen opinnäytetyö 2024 (YAMK): Varainhankinnasta strategiseen kumppanuuteen: yritysyhteistyön käynnistäminen sosiaali- ja terveysalan järjestöissä.
Lähteet:
OKKA-säätiö 2024. Kestävän tulevaisuuden indikaattorit. Viitattu 23.5.2024. https://koulujaymparisto.fi/hae-sertifikaattia/jarjestot/kestavan-tulevaisuuden-indikaattorit/
Ympäristöministeriö 2024. Mitä on kestävä kehitys? Viitattu 23.5.2024. https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys
Blogikirjoitus on osa Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hankkeen viestintää. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+) ja sitä toteuttaa yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön (2023–2025).
