Moniosaajat-hankkeessa järjestettiin 6.3.2024 webinaari ”Ihan jäljetöntä työtä”, jossa aiheena oli miten edistää hiilineutraaliutta ja ekologista kestävyyttä järjestön omassa toiminnassa. Webinaarissa nostettiin hyvin esille, miksi vastuullisuuden ja kestävyyden teemat olisivat tärkeä huomioida sote-järjestöjen tulevaisuuden suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Tilaisuuden innoittamana ja pohjalta tein muutamia nostoja Blogiin.
Ei sittenkään niin kaukaista?
Puheenvuorossaan Leo Stranius nosti oivallisesti esille, että ekologinen kestävyys liittyy vahvasti sosiaaliseen kestävyyteen, mikä on totutusti sitä sote-järjestöjen ydintä. Oman järjestön kestävyyden tarkastelua voisikin aloittaa tarkastelemalla yhtymäpintoja sosiaalisen ja ekologisen välillä. Esim. pyöräily edistää fyysistä terveyttä, mutta voi myös osaltaan vähentää autoilua ja sen tuomaa päästökuormaa. Stranius muotoili myös tärkeän tulevaisuuden kysymyksen järjestöille: miten rakentaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla?
Toki yhtymäkohtia löytyy myös muualta, osin niukkojenkin resurssien sanelemana. Järjestöjen toimistot ja kohtaamispaikat, kun ovat usein lahjoitus- ja kierrätysaarteilla sisustettu. Työllistämisen kentältä toimitaan usein kierrätyksen ja uusikäytön parissa mukaan lukien järjestöjen kirpputorit ja hävikkiruokailut. Tilanne ja nykyiset vahvuudet on hyvä tunnistaa eri näkökulmista.
Kestävyys rahoituksen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja toiminnan lisäksi kestävyyden teemat liittyvät myös järjestöjen rahoitukseen. Kestävyyden teemat ovat jo nyt keskeinen osa ESR+ -rahoituksen hakemusta ja kaikkien hanketoimijoiden odotetaan näitä tavoitteita edistävän hankkeen toiminnoilla. Mutta voisiko se olla myös erityinen menestymisvaltti hakemuksen pisteytyksessä? Palvelutoiminnan puolella aihe tulee vastaan myös kilpailutusten yhteydessä, missä toimijalta kysytään vastuullisuussuunnitelmaa.
Tulevaisuudessa voi kestävyyden teema näkyä vahvemmin myös muissa rahoituksissa. Esimerkiksi kevään STEAn aluekierroksella mainittiin, että pian julkaistavassa päivitetyssä strategiassa ”avustusten hakijoille tullaan julkaisemaan suosituksia kestävän kehityksen huomioimisesta avustuksilla rahoitetussa toiminnassa”. Sosiaalinen kestävyys on jatkossakin varmasti rahoituksen ytimessä ja avustuksissa painotettu resurssien kohtuullisuus. Mielenkiintoista nähdä nouseeko mukaan jotakin uutta ekologisen kestävyyden näkökulmasta.
Houkuttelevuutta ja uusia osallistujia?
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa usein mukaan houkuttaa se, että pääsee vaikuttamaan itselle tärkeiksi kokemien teemojen ja aiheiden puolesta yhdessä toisten kanssa. Moni järjestö kaipaileekin mukaan uusia tekijöitä, usein juuri nuoria.
Järjestön kestävyyden edistämisen teemaa kannattaa siis pohtia myös uusien toimijoiden mukaan innostamisen näkökulmasta.
Yhteinen hanke tai yhteistyö luontoalan järjestön kanssa voisi toimia myös hyvänä sytykkeenä, miten omaa toimintaa voisi uudistaa. Luonnon hyvinvointivaikutukset ja eläinavusteinen toiminta voisi ehkä toimia tässäkin hyvänä yhdyspintana.
Paikallisuus kohtaa maailman
Yhden työkalun tai lähestymistavan voisi vastuullisuustyöhön tuoda myös Agenda 2030 -tavoitteet: Miten oma järjestö on ratkomassa tai edistämässä omalla toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista?
Tästä yhtenä esimerkkinä voisi mainita Invalidiliiton vastuullisuusohjelman, jossa on hyödynnetty omien tavoitteiden hahmottamassa Agenda 2030-tavoitteiden osalta.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toimintana kartoitetaan parhaillaan hyviä kansainvälisiä malleja osatyökykyisten työllistämiseen. Itse olen myös tuossa työssä mukana ja sen puitteissa olen vieraillut useiden eurooppalaisten toimijoiden verkkosivuilla. Huomioni on usein kiinnittynyt näihin YK:n tavoitteisiin. Sivuilla organisaation on kerrottu, miten oman toiminta on osaltaan ratkaisemassa laajempia tulevaisuuden kysymyksiä. Voisiko se toimia myös meillä?
No mutta mistä lähteä järjestönä liikkeelle?
Lukuvinkkejä
- Tietoa ja laskureita on paljon jo olemassa, niiden hyödyntäminen oman vastuullisemman toiminnan rakentamisessa. Esim. oman järjestön ilmastovaikutuksien hahmottamisessa voi hyödyntää järjestöjen hiilijalanjälkilaskuria.
- Tutustu YK Agenda 2030 toimintaohjelmaan ja Invalidiliiton vastuullisuusohjelmaan.
- Hae vinkkejä Kirkon ympäristödiplomin käsikirjasta.
- Kurkkaa mitä kaikkea löytyy aiheeseen liittyen Hyvinvoiva järjestö-sivulta.
Käytännön pohdintoja
- Huomioi ekologisuus ohjeistuksissa ja ohjaavissa asiakirjoissa esim. hankinnoissa ja ohjeistuksissa muistetaan käytettyjen tietokoneiden ja kännyköiden vaihtoehto. Tai matkustusohjeessa suosia julkisia kulkuvälineitä aina kun mahdollista.
- Yleisesti voisi pohtia myös oman järjestön näkökulmasta: toteutetaanko vain lainsäädännön minimivaatimus vai haluammeko kenties toimia edelläkävijänä? Voisiko se tuoda meille tulevaisuudessa jotakin lisää?
Tukea Moniosaajat-hakkeelta
- Mikäli järjestöäsi kiinnostaisi oman vastuullisuusohjelman tai ympäristövastuullisuuden tavoitteiden miettiminen, Moniosaajat-hankkeen kehittämisprosessi voisi olla siihen oiva apu. Parhaillaan olemme hakemassa ensi syksylle uusia kehittämisprosesseja, joiden aiheet lähtevät järjestöjen tarpeesta. Lue lisää verkkosivuiltamme.
- Moniosaajat-järjestää syksystä 2024 alkaen koulutusta eri aiheista. Mistä aiheesta sinä haluaisit oppia lisää? Kerro se meille kristiina.vesama@humak.fi
Heli Laurikainen,
Kuntoutussäätiö, Moniosaajat-hanke, projektikoordinaattori
