Suomen Punainen Risti on kouluttanut vuodesta 1968 lähtien ryhmänjohtajakursseillaan maahamme yli 2000 ryhmänjohtajaa ensiavun, ensihuollon ja henkisen tuen tehtäviin. Koulutetut ryhmänjohtajat ovat merkittävä voimavara Punaisen Ristin ensiapu- ja valmiusryhmätoiminnassa ja Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Punaisen Ristin ryhmänjohtajakoulutus valmistaa osallistujia toimimaan viranomaisten antamissa operatiivisissa tehtävissä ryhmänjohtajana. Tällaisia tehtäviä ovat esim. ensiapupäivystyksissä tai hälytystehtävissä operatiivisena johtajana toimiminen. Joukko Suomen Punaisen Ristin ryhmänjohtajakurssin käyneitä perusti vuonna 1973 Nynäs Killan, jonka tehtävänä on toimia yhdyssiteenä kurssin käyneiden kesken. Yksi tärkeimmistä ajatuksista oli jo silloin taitojen ylläpitäminen ja ryhmänjohtajien lisäkoulutus. Ylläpitääkseen taitojaan ja kyetäkseen vastaamaan ajan haasteisiin, ryhmänjohtajat kokoontuvat vuosittain yhteisille koulutuspäiville, Kiltapäiville.
Elokuun alussa Ikaalisten Spa & Resortin valtasi lähes sadan hengen iloinen joukko Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisia ryhmänjohtajia. Kiltapäivien järjestämisvuoro kiertää vuosittain Punaisen Ristin piirien välillä ja tänä vuonna Satakunnan piirin kiltalaiset vastaavat kiltapäivien järjestämisestä. Kiltapäivien teemana oli moninaisuus vapaaehtoisten johtamisessa. Aihetta käsiteltiin luennoilla sekä kymmenen erilaista tehtävää sisältäneessä rastiharjoituksessa. Kiltapäivien aikana ryhmänjohtajilla oli tilaisuus verkostoitua eri puolilta Suomea tulevien ryhmänjohtajien kanssa, jakaa kokemuksia, tuoda esille uusia ideoita, saada vertaistukea ja viettää yhteistä vapaa-aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Moniosaajat saivat kutsun Kiltapäiville pitämään luennon aiheesta psykologista turvallisuutta tukeva johtajuus sekä pitämään rastia etuoikeuksista. Niinpä hankemyyrä Annika pakkasi laukkunsa ja suuntasi kohti kylpyläkaupunkia.
Psykologinen turvallisuus on jaettu käsitys yhteisössä siitä, että ryhmä on turvallinen sosiaaliselle riskinotolle (Yli-Kaitala & Toivanen 2021; Edmondson 1999). Käsitteen tutkimuksen juuret ovat tutkimuksissa, joissa selvitettiin, miten hoitohenkilökuntaa saataisiin tuomaan esille potilasturvallisuuteen vaikuttavia epäkohtia niin, että ne saadaan rakentavasti käsiteltyä ja ratkottua työpaikalla (Edmondson 1999). Psykologinen turvallisuus onkin nykyään yksi keskeisiä työturvallisuuteen liitettäviä käsitteitä. Psykologista turvallisuutta ei kuitenkaan ole tarkasteltu, ainakaan liikaa, vapaaehtoistoiminnan kontekstissa, joten Annika haastoi Kiltapäiville osallistuneet ryhmänjohtajat pohtimaan kysymystä:
Miten psykologinen turvallisuus näyttäytyy ja rakentuu vapaaehtoistoiminnassa?
Psykologinen turvallisuus nähtiin vapaaehtoistoiminnan peruskivenä, jonka on oltava kunnossa, jotta ryhmässä vallitsee aito luottamus ja arvostus ihmisten välillä. Psykologisesti turvallisessa ryhmässä jokainen voi nostaa esiin ideoita ja ajatuksia, esittää kysymyksiä, ottaa puheeksi huolia, pyytää apua sekä myöntää virheitään ilman nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi tulemisen pelkoa. Psykologinen turvallisuus nähtiin kaiken kaikkiaan moniulotteisena ilmiönä, johon jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja siihen vaikuttaminen nähtiin jopa velvollisuutena. Melko pian Annikalle kävi selväksi, että Nynäs Kiltaan kuuluvat ryhmänjohtajat muodostavat keskenään psykologisesti turvallisen ryhmän, sillä ideoita, ajatuksia ja kysymyksiä esitettiin luennon edetessä rakentavasti ja ilman nolatuksi tulemisen pelkoa.
Luennolla psykologista turvallisuutta tarkasteltiin myös ryhmädynamiikan ja johtamisen näkökulmista. Psykologista turvallisuutta voi edistää erilaisin roolein sekä johtamistavoin. Psykologisesti turvallinen ryhmä tarvitsee ystävällistä rohkaisijaa, keskusteluihin mukaan vetäjää, aikatauluista huolehtivaa tarkkailijaa, omien ja muiden tunteiden tulkkia, kompromisseja hakevaa sovittelijaa sekä huumoria taidokkaasti käyttävää jännityksen laukaisijaa. Psykologista turvallisuutta tukeva johtajuus syntyy rakentamalla toimivaa yhteisöä kuunnellen, keskustellen, tukien ja positiivista palautetta tarjoten. Psykologisesti turvallinen johtaja ottaa ryhmäläiset mukaan päätöksentekoon, hakee aktiivisesti vastauksia ja ratkaisuehdotuksia ryhmästä, sitouttaa ryhmäläisiä, kerää ideoita ja palautetta, herättää luottamusta ja saa aikaan sitoutumista. Johtajalta vaaditaan myös tilannetajua ja oman johtamistavan muuttamista tilanteen vaatimalla tavalla. On tilanteita, jolloin johtajan tulee antaa vastauksia ja kertoa, miten toimitaan tai toisinaan on lyötävä tahtia ja vaatia. Ensiaputilanteessa tuskin kukaan haluaa, että johtaja alkaa hakemaan kumppanuutta tai valmentamaan. Niiden aika ja paikka on toisaalla.
Ankean yhteisön huoneentaulu (löytyy Hyvinvoiva järjestö -sivustolta) kirvoitti tarkastelemaan psykologista turvallisuutta käänteisesti eli miten helposti syntyykään psykologinen turvattomuus. Tämä tapahtuu kiirehtimällä, sivuuttamalla, mitätöimällä, reagoimattomuudella, huomiotta jättämisellä ja hiljaisuudella. Miten usein ja huomaamatta nämä tapahtuvatkaan arjen keskellä, jos näihin asioihin ei tietoisesti kiinnitä huomiota ja itseään muistuta, miten psykologista turvallisuutta rakennetaan koko ajan ja jokaisessa kohtaamisessa.
Miten järjestössäsi rakennetaan vapaaehtoisten psykologista turvallisuutta?
Löytyykö järjestöstäsi kaikki tarvittava osaaminen ja resurssit psykologisen turvallisuuden toteuttamiseen?
Tule tankkaamaan tietoa Moniosaajien vapaaehtoistoimintaa käsitteleviin koulutuksiin lokakuussa!
Lisätiedot ja ilmoittautumiset löytyy nyt nettisivuiltamme.
Kirjoittajat:
Annika Harsu, Hankemyyrä, Rahoitus- ja TKI-erityisasiantuntija, Kuntoutussäätiö, Moniosaajat-hanke
Tiia Viljakainen, Lähihoitaja, Sairaanhoitajaopiskelija, SPR:n vapaaehtoinen ryhmänjohtaja/Henkinen tuki
Lisälukemista:
- Hyvinvoiva järjestö -sivusto (2020-2022): www.hyvinvoiva-jarjesto.humak.fi
- Kopakkala, A. (2011). Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita. Helsinki.
- Löydä oma tarinasi – Ohjaajan opas: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/08/Loyda-oma-tarinasi_ohjaajan-opas.pdf
- Paunonen-Immonen, M. (2020). Ryhmän johtamisen sudenkuopat. Kollega.fi-verkkolehti. Julkaistu 23.9.2020. Saatavilla: https://kollega.fi/2020/09/ryhman-johtamisen-sudenkuopat/
- Selin, A., Maunu, A., Kannussaari, K. & Heinonen, L. (2015). Ryhmäilmiö. Ryhmän ohjaajan käsikirja. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 2015. Pori. Saatavilla: https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2020/06/Ryhmailmio_opas_verkko.pdf
- Tanskanen, R. & Liiri T. (2014). Esimies ja ryhmä tekevät tulosta. Menestyminen jatkuvassa muutoksessa. Työterveyslaitos.
- Viljanen O. (2019). Voiko psykologista turvallisuutta johtaa? -blogi. Ilmarinen.
- Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. (2021). Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos.
Blogiteksti on osa Moniosaajat – Sote-järjestöt tulevaisuuden tekijöinä -hankkeen viestintää ja järjestöjen osaamisen vahvistamista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+ 2023-2025).
