Erilaisia somen alustoja syntyy uusia ja huomaan huokailevani, että pitäisikö minun avata taas uusi tili ja hallita kaikki mahdolliset alustat ja apit, jotta voisin onnistua viestinnässä.
Vieläkö Muskin jälkeisellä aikakaudella kukaan käyttää Twitteriä.. ei kun siis X:sää?
Pitäisikö meidän tulevista Moniosaajien kehittämisprosesseista tehdä trendaava TikTok tanssihaasteeksikin taipuva video?
Onneksi en ole kuitenkaan pohdintojeni kanssa yksin. Nimittäin Moniosaajat-hankkeen kyselyyn vastanneista järjestöjen työntekijöistä ja vapaaehtoisista 70 % koki yhdistyksessään olevan viestintään ja digitaalisuuteen liittyviä haasteita. He valitsivat myös viestinnän toiseksi tärkeimmäksi taidoksi lähitulevaisuudessa järjestötoiminnan parissa.
Kyselyn tulosten innoittamana otimmekin ensimmäisen hankkeen työpajan aiheeksi: Millaista on menestyvän järjestön digitaalinen viestintä tulevaisuudessa? Aihetta meille avasi päivän aluksi Viestintä Piritta.
Yksi itselleni mieleen jääneistä Viestintä Piritan nostoista oli: tunne kohderyhmäsi ja viesti heille niissä kanavissa, josta heidät parhaiten tavoitat. Järjestöviestijän tulisi siis tunnistaa ja tuntea oma väki ja heidän sosiaalisen median tai muidenkin medioiden käyttö riittävän hyvin.
Jos järjestön kohderyhmänä on uusimpiin somevillityksiin ja alustoihin ensimmäisenä mukaan innostuvat tyypit, kannattaa järjestönkin siirtyä aallonharjalla uusille alustoille.
Mutta jos toimintaan mukaan tavoiteltavat ovat edelleen vahvasti Facebookin, WhatsAppin tai Instagramin käyttäjiä tai jopa paikallislehden aktiivisia lukijoita, kannattaa satsata laadukkaan ja puhuttelevan sisällön tuottamiseen juuri niihin. Varsinkin kun viestinnän resurssit arjen tiimellyksessä ovat usein hyvin rajalliset.
Mistä sitten tietää, missä alustoilla oma väki somessa pörrää?
Piritaa kompatakseni, jospa kysyttäisiin heiltä itseltään: Miten ja missä haluaisit kuulla meidän toiminnastamme lisää?
Jos vastauksena sitten tuleekin se itselle vielä tuntematon sovellus, kannattaa kokeilla rohkeasti ja kouluttautua aiheesta lisää. Ja muistattehan, että alkuun voisi saada lisää vauhtia opiskelijoiden harjoittelutöiden tai kehittämistehtävien kautta.
Rohkean uudistumisen ja kokeilujen rinnalla kannattaa oman järjestön viestintää tarkastella myös kokonaisuutena. Viestintä Piritan mukaan suunnitelmallisuutta voisi saada lisää esim. rakentamalla viestintäsuunnitelman osaksi toimintasuunnitelmaa tai hankesuunnitelmaa. Ja algoritmikin tykkää, kun some-tilejä päivittää tasaiseen tahtiin. Eikä mikään toiminto jää some-katveeseen. Somestrategia voisi auttaa puolestaan keskittämään voimavarat sinne, missä niistä saa parhaan näkyvyyden irti. Parhaassa tapauksessa yhteinen viestinnän suunnittelu (eli helpoimmillaan yhdessä ääneen puhuminen) auttaa jakamaan osaamista ja yhdessä voidaan vahvistaa viestinnän osuvuutta.
No entä sitten se tekoäly?
Viestintä Piritan esimerkistä innostuneena päätin kokeilla tämän tekstin otsikointiin Chat GPT:tä. Otsikointi, kun tuppaa olemaan se haasteellisin kohta itselleni.
Pyysin viisi otsikkoehdotusta ja seuraavasti tekoäly tekstini tulkitsi ehdotuksiksi:
“Somen alustojen viidakossa: Miten valita oikea väylä viestinnällesi?”
“Järjestöviestinnän haasteet ja mahdollisuudet someaikakaudella”
“TikTok tanssihaaste vai Facebook päivitys? Digitaalisen viestinnän valinnan pohdintaa”
“Kohderyhmän tunteminen: Avain menestyvään järjestön viestintään somessa”
“Rohkeaa uudistumista ja suunnitelmallisuutta: Järjestön digitaalisen viestinnän evoluutio”
Mikään ei suoraan päässyt jatkoon, mutta ehdotuksia yhdistelemällä sain muotoiltua ainakin omasta mielestä toimivamman.
Kumpi mielestäsi voitti minä vai AI?
Viestinnän teemaan varmasti palataan hankkeen aikana kerran, jos toisenkin, sillä se linkittyy vahvasti moniin järjestöjen tulevaisuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Työpajojen opit ja keskustelut toimi hyvänä alkusysäyksenä hankkeen työlle.
Kiitos kaikille osallistumisesta ja yhteisestä kehittämisestä!
Tervetuloa myös seuraavaan työpajaan 29.11.2023.
Heli Laurikainen
Projektikoordinaattori
Moniosaajat-hanke
Kuntoutussäätiö
